Hoito-ohjeita

Hoito-ohjeita uusille pennun omistajille

Hoito-ohjeita päivitetään lähiaikoina!

RUOKA JA VITAMIINIT

Kissanpennun ruoka-ajat voi suunnitella vaikkapa seuraavasti:

I ateria noin klo 7.00
II ateria noin klo 12.00
III ateria noin klo 18.00
IV ateria noin klo 22.00

Voit korvata klo 12.00 aterian jättämällä pennulle hieman ylimääräistä muonaa aamuaterian jälkeen. Kuivaruokaa kannattaa pitää jatkuvasti esillä.

Tärkeintä kissan ravinnossa on monipuolisuus; kissa tarvitsee yllättävän monipuolisesti vitamiineja, rasvoja, proteiineja jne. On myös hyvä muistaa, että kissa on lihansyöjä. Ihmisille tarkoitettu ”kotiruoka” ei vastaa kissan ravintotarpeita laisinkaan!

Tähän mennessä pentusi on saanut seuraavia ruokia:

• LIHAA, esim. porsaan suikalelihaa. Raakaa, hyvälaatuista lihaa saksilla pienennettynä tai jauhettuna, (joukkoon voi sekoittaa esim. raakaa kananmunan keltuaista – valkuainen raakana ei sovi kissalle -> aiheuttaa ummetuksen). Sydäntä (sisältää paljon hyödyllistä tauriinia) ja kieltäkin voi hyvin antaa silloin tällöin…
• JAUHELIHAA (sikanauta, broiler) mieluiten pakastimen kautta, broileria myös ketettynä
• VALMISRUOKIA, eläinkaupasta esim. Bozita, Smilla, Wild Freedom, Porta 21, Schesir,  Royal Canin, Animonda Carny, Cosma…  Silloin tällöin marketista esim. Latz, Purina Gourmet, Whiskas, Sheba…
  Valmisruuissa on paljon laadullisia eroja, joten kannattaa vertailla tuoteselosteita (liha- ja proteiinipitoisuutta). Viljaton on parempi valinta. Kannattaa syöttää erilaisia valmisruokia (varsinkin alkuunsa), ettei kissastasi tulisi vanhemmiten kovin nirsoa.
• KUIVAMUONA maistuu hyvin monelle kissalle. Se on muutenkin vaivatonta jättää kissalle, jos sillä sattuu olemaan pidempi päivä yksin kotona. Kuivamuonaa olen antanut pienille pennuille aivan aluksi veteen kostutettuna, mutta luovutusikään mennessä aivan sellaisenaan. Laadukkaita kuivamuonia saa hyvin varustetuista eläinkaupoista. Näitä ovat esim. Royal Canin, Purina Pro Plan (Delicate – vehnätön, herkkävatsaiselle), N&D, Natural Greatness, Purizon.. Kuivamuona on hyvää kissan hampaille; estää jossain määrin hammaskiven muodostumista.
• SISÄELIMENÄ SYDÄNTÄ (raakana, saksilla pilkottuna pienehköiksi palasiksi), tämä on ollut varsinkin meidän aikuisten kissojen suurta herkkua. VINKKI: Mustista & Mirristä saa pakastettuja possun sydänpaloja – suosittelen! Sydän sisältää paljon hyödyllistä tauriinia.
• KALAA annan melko harvoin, ehkä kerran kuukaudessa.
  – uunilohta; samalla kun laitan ihmisillekin, otan rasvasimmat osat sivuun kissoille ennen maustamista
  – keitettyä tai raakaa pakasteseitä sellaisenaan tai sekoitettuna laktoosittomaan kevytkermaan (mikrossa helppo valmistaa)
  – silakkaa perattuna ja saksilla silputtuna (ei siis ruodollista kalaa eikä luista lihaa!)
  HUOM! KISSA ON LIHAN SYÖJÄ, JOTEN LIIALLISESTA KALAN SYÖTÖSTÄ VOI SEURATA VAKAVIA PUUTOSTAUTEJA

RAIKASTA VETTÄ ON OLTAVA KOKO AJAN SAATAVILLA!

Kasvuiässä (noin 10 kuukauden ikään saakka) kissalle on hyvä antaa MultiCat-vitamiinivalmistetta. Se sisältää kasvun kannalta tärkeitä vitamiineja ja mm. kalsiumia. MultiCat on helpoin antaa kissalle suoraan suuhun, mutta sen voi myös murskata haarukalla/lusikalla ja ripotella ruuan päälle tai lioittaa ja antaa lääkeruiskulla. Pennuille olen antanut n. 1-2 vitamiinitablettia päivässä riippuen hieman ruuan sisällöstä.

Aikuisille kissoillekin voi välillä antaa MultiCatia. Välillä voi kokeilla suotuisasti turkin kuntoon vaikuttavia öljyjä.

Kissa ”opettaa” omistajansa nopeasti nirsoille ruokatavoilleen (yleensä vain yksi tai kaksi herkkuruokaa kelpaa). Tätä ei pääse tapahtumaan, jos alun alkaen pyrit tarjoilemaan pienistä ruokamääristä huolimatta joka aterialla eri ruokaa. Voit tietysti valmistaa isomman erän ruokaa ja tarjota sen useamman päivän aikana, mutta huomaa että esim. hiemankin vanha, seissyt liha aiheuttaa varsinkin raakana helposti ripulia. Yleensä kissa ei syökään mitään vanhalle tuoksuvaa.

Herkkuna voit antaa esim. kissan herkkunappeja/-tikkuja.

Pennun maha menee helposti löysälle. Kyseessä saattaa olla liian ”voimakas” tai viljapitoinen ruoka tai jokin häiriö ruuansulatuksessa. Maitohappobakteerit (esim. apteekista Tehobakt tai Biobakt) auttavat usein tällaisissa tilanteissa. Myös Attapekt-valmiste on erittäin tehokas apu ripuliin. Huolehdi, että pentu saa mahan ollessa löysällä tarpeeksi nestettä. HUOM! EI LEHMÄN MAITOA = RIPULI (suurimmalle osalle kissoista) !

VINKKI!!! Laktoositon kermaviili ja kevyt kerma ovat kissojen suurta herkkua! Myös kissoille tarkoitettuja kissanmaitoja voi kokeilla.

 

PERSIALAIS- JA EXOTICKISSAN TURKIN HOITO

Sinusta itsestäsi riippuu, kuinka kaunis kissasi turkki on. Vaikka kissa ei koskaan kävisi näyttelyssä, on sitä silti trimmattava SÄÄNNÖLLISESTI ja pidettävä turkki kunnossa. Varsinkin pennun totuttaminen säännölliseen turkin hoitoon on todella tärkeää.

Exoticin ja norjalaisen metsäkissan turkkia hoidetaan samalla tavalla kuin persialaisenkin, vaikkakin se on paljon vaivattomampaa ja nopeampaa.

Päivittäinen hoito

Heti, kun pentu tulee uuteen kotiin, se on totutettava päivittäiseen kampaushetkeen, vaikka pentukissan lyhyehkö turkki ei tällaista hoitoa vielä vaatisikaan. Jos nimittäin takkuja pääsee syntymään, kissa voi saada kammon niiden selvittelyssä. Exotic turkkin ja norjalaisen metsäkissan turkkia kannattaa hoitaa samalla tavalla kuin persialaisenkin.

Kampaa metallikammalla turkki läpi juurta myöten. Irtokarvat ja turkkiin tarttunut pöly, roskat ja pienet takun alut lähtevät tehokkaasti sopivan tiheällä kammalla kammattaessa. Karsta on kätevä turkinhoitoväline varsinkin kuivatessa kissaa. Harja ei ole välttämätön, ja käytetään lähinnä vain viimeistelyyn. Ei ole mitään väliä, miten ja missä järjestyksessä kampaat kissat, kunhan JOKAINEN KOHTA tulee käsiteltyä JUURTA MYÖTEN.

 

TURKIN HOITO ALKAA SIITÄ, ETTÄ KISSA ON PUHDAS. Jos kissa on rasvainen tai karva on tukkoista sitä kammattaessa, pese kissa. Pentu olisi hyvä pestä useammin, kuin tarve vaatii (joka toinen viikko tai jopa viikottain olisi hyvä). Aikuinen kissa olisi hyvä pestä vähintään noin kerran kuussa tai kahdessa.

Silmät puhdistetaan päivittäin kostealla pumpulilla ja lämpimällä vedellä. Voit käyttää myös kissojen silmävettä (esim Hauveli) tai apteekista saatavaa boorivettä. Lämmin vesi riittää, jos silmät puhdistetaan säännöllisesti eikä tummentumia (tulee hyvin helposti vaaleisiin karvoihin) ole.

Korvat on hyvä putsata kerran parissa viikossa esim. pumpulipuikolla tai hieman kostealla puuvillarievulla tai pumpulitupolla. Silloin tällöin (esim. pesujen yhteydessä) voit myös käyttää Korvaxia tai jotain muuta puhdistusainetta. Jos korviin ilmestyy runsaasti erittäin tummanruskeaa eritettä (kahvinporon tapaista), saattaa kyseessä olla korvapunkit. Tällöin on kissalle syytä antaa Otitapara-kuuri, joka häätää punkit pois. HUOM! VARO KORVIEN KÄSITTELYÄ JA KAIVAMISTA LIIAN SYVÄLTÄ!

Kissan kynsien kärjet on hyvä näpsäyttää pois eläinkaupoista ja hyvinvarustetuista marketeista saatavilla kissan kynsisaksilla esim. kerran viikossa tai kahdessa. Kynsien leikkuu ja raapimapuu (jonka voi ostaa kaupasta tai valmistaa itse) ovat hyviä keinoja säästää huonekalut repimiseltä. Kynsiä leikattaessa muista varoa HERMOA!

Hampaat olisi ihanteellista harjata esim. kerran viikossa/kuukaudessa kissoille suunnitellulla hammasharjalla ja tahnalla. Jos tämä ei onnistu, niin rokotusten yhteydessä on hyvä pyytää eläinlääkäriä katsomaan hammaskivi.

Kissan pesu

Itse pesen kissan siten, että kissa istuu saunan jakkaralla tai muovisella puutarhatuolilla ja minä istun lastenjakkaralla. Kukin etsii itselleen parhaan tavan pestä kissa.

Ennen kuin aloitat pesun, leikkaa kissan kynnet, pyyhi silmät puhtaiksi, puhdista korviin kertynyt vaha ja kampaa turkki selväksi. Varaa esille 2-3 pyyhettä (vohvelikankainen imee hyvin vettä).

On monta tapaa pestä kissa ja oikea on se, että kissan turkista tulee puhdas ja kaunis. Jokainen kehittelee omat rutiininsa.

Tässä yksi tapa pestä kissa;

1. Kastelen kissan suihkulla kauttaaltaan lukuunottamatta päätä. Jos kissan turkki on paksu, on se aluksi vaikea saada märäksi. Tähän auttaa pesuaineen (Fairyn) hierominen suihkulla kasteltuun puolimärkään turkkiin. Pesuaineena käytetään ensisijaisesti Fairya ja viimeistelyyn laadukkaita kissan shampoita, kuten All Systems, Chris Christensen ja An-ju. Nämä edellämainitut shamppoot laimennetaan. Helpoiten laimennus tehdään tyhjään shampoo-pulloon lämimällä vedellä ja sekoitus pidetään vesihauteessa kunnes käytetään. Veden lämpö tulee olla noin 37 astetta.

2. Hieron kissan turkkiin RUNSAASTI pesuainetta. Pesuaineinen turkki kammataan läpi. Kasvot pesen pienellä rätillä (esim. kankainen nenäliina) ja tarvittaessa lasten hammasharjalla. VARO KORVIA, SIERAIMIA JA SILMIÄ!

3. Huuhdon suihkulla. Suljen korvat toisella kädelläni, kun huuhtaisen nopeasti kasvot.

4. Vaahdotan sen vielä kerran tai useammin rasvasuudesta riippuen, ja huuhtelen, kunnes kissa on TÄYSIN puhdas pesuaineesta.

5. Joskus käsittelen ennen varsinaista pesua rasvaisen hännän tyven tai tarvittaessa koko kissan käsipesuhyytelöllä (Goop, Dreumexilla, Swarfegalla, Korrektilla, Kouralla..). Kuivaan tai kosteaan häntään hierotaan mössöä, kammataan ja huuhdellaan erityisellä huolella pois. Sen jälkeen kissa pestään kuten edellä. Monesti näyttelypesussa käytän käsipesuhyytelöä myös korvien tauksiin. Jos koko kissa on erityisen rasvainen, pesen koko kissan aluksi käsipesuhyytelöllä – erityisesti näyttelypesussa.

6. Kun kissa on huuhdeltu, puristan karvoista mahdollisimman paljon vettä pois. Kuivaan kissaa mahdollisimman hyvin pyyhkeellä.

7. Kostea turkki kammataan harvalla kammalla auki. Loppu kuivaus tehdään hiustenkuivaajalla ja karstalla tai jos kissan hermot eivät kestä hiustenkuivaajaa, kuivatan se lämpöpuhaltimella. Hiustenkuivaajalla voidaan lämpö ohjata tarkasti juuri siihen kohtaan, jota harjalla käsitellään. Lämpö ei tietenkään saa olla liiallista. Harjalla vedellään yleensä vastakarvaan. Vatsapuolen käsittelyssä saattaa olla helpointa, jos apuna on myös toinen henkilö. Taivepaikat on karstattava ja puhallettava huolellisesti, sillä niihin tahtoo salaa jäädä kosteutta, joka vetää karvan kikkaralle ja muodastaa helposti takkuja. Kuivausta jatketaan vielä varmuuden vuoksi, vaikka kissa tuntuukin kuivalta. Karvan tyvi nimittäin jää erittäin helposti kosteaksi.

8. Tarvittaessa suihkutetaan turkkiin sähkönpoistonestettä (saa eläinkaupoista).

Muista kuitenkin, että kaikki, mitä turkkiin laitetaan, joutuu myös kissan suuhun. Aina ne sen verran itseään nuolevat.

Näyttelypesu ei poikkea muulla tavoin tavanomaisesta pesusta kuin että kannattaa vaahdottaa kissa useaan kertaan ja olla jokaisessa pesun vaiheessa hyvin huolellinen! Näyttelyyn mentäessä nypitään kuitenkin kissan korvan kärjet siistiksi  ja mahdollisesti leikataan silmän päällä roikkuvat karvat siistimmäksi. (Exoilta ja perskeiltä, ei norskeilta!) Hännän pään voi varovaisesti nyppiä lyhyemmäksi ja pyöreäksi.

(klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi)

Kammattaessa on hyvä tutkia ihon kunto. Mikäli kissa hilseilee tai ihossa on merkkejä ihottumasta, otetaan selvää mistä moinen johtuu ja hoidetaan iho kuntoon.

EI OLE OLEMASSA IHMEAINEITA!!!! Turkki kasvaa kauniisti, kun se on hyvin hoidettu ja kissa saa kunnollista ravintoa ja voi hyvin. On olemassa mm. Biorion ja Eforion, jotka auttavat turkin hoidossa sisäisesti käytettyinä, mutta runsaskaan E- ja B-vitamiinien käyttö ei ole taikakeino komeaan turkkiin. Joillakin kissoilla – kuten ihmisilläkin – on toisia parempi tai huonompi karvan kasvu, eikä siihen mitkään ihmeaineet auta. Muista myös, että ylivitaminointi on usein vahingollisempaa kuin kissan jättäminen kokonaan ilman lisävitamiineja. Kohtuus kaikessa! Turkin kauneus lähtee hyvästä peruskunnosta. Kunnon ruokavalio, liikunta ja onnellinen, huolehtiva koti on kissan paras turkinhoitotaika.

KUNNOLLISET VÄLINEET AUTTAVAT TURKIN KUNNOSSA PITÄMISESSÄ

Tarvitset seuraavia turkinhoitotarvikkeet:
– metallikampoja; tiheä, harva ja siltä väliltä
– harja; aidosta luonnon harjaksesta valmistettu
– karsta; kissoille tiheydeltään sopiva, pieni ja tiheä
– lasten hammasharja
– Fairya ja/tai kissan shampoota sekä rasvan poistoon esim. Goop, Swarfega,

– silmänpuhdistusainetta (boorivesi, Hauveli) – pumpulia ja pumpulipuikkoja
– kissan kynsisakset
– hiustenkuivaaja
– pyyhkeitä (vohvelikangas imee hyvin)
– sähköisyyttä poistava neste (näyttelyissä)

YLEISIÄ HOITO-OHJEITA

HIEKKA-ASTIAT

Mieluiten katettu (hiekka ei lentele ympäriinsä kissan ”siivotessa” jälkiään). Hyväksi havaitsemani hiekat ovat paakkuuntuvia ns. mikrohiekkoja; helppo hävittää ja pitää puhtaana. Kissasi on sisäsiisti ja pysyy sellaisena, jos sen hiekka-astia pidetään puhtaana ja siinä on jatkuvasti riittävästi hiekkaa. (Pese hiekka-astia pesuaineella, joka on mahdollisimman hajuton mutta tehokas SÄÄNNÖLLISESTI, esim. kerran parissa kolmessa viikossa. HUUHTELE HYVIN!)

Joillekin uroskissoille (ei kaikille) tyypillisestä merkkailusta pääset eroon eläinlääkärin suorittamalla pienellä leikkauksella, kastroinnilla.

MIHIN KISSA LOMAN AJAKSI???

Tällaiseen kysymykseen moni kissan omistaja törmää aina silloin tällöin. Vastauksia on monia. Parhainta ehkä olisi, jos joku perheenjäsen voisi hoitaa kissaasi toisten ollessa matkalla. Ehkä naapurisi tai joku lähellä asuva sukulaisesi voisi pari kertaa päivässä käydä ruokkimassa, putsaamassa hiekka-astiat ja leikittämässä kissaasi. Tai jos kissasi kasvattaja asuu lähistöllä, voisit pyytää aivan hyvin häntäkin. Tulen hyvin mielelläni, jos vain sopii aikatauluihin! Voit myös kysyä minulta, voisinko kyseisenä aikana ottaa kissasi tänne meille hoitoon. Kissallesi löytyy meiltä varmastikin yksityishuonekin. On hyvä, jos joku näistä vaihtoehdoista käy päinsä, niin kuin varmasti käykin.

EN MISSÄÄN TAPAUKSESSA SUOSITTELE KISSA”HOTELLIA”! Ne useimmiten eivät vastaa sitä, mitä niistä luvataan. Olen kuullut, että kissoja, joille on luvattu oma huone, on kuitenkin pidetty isossa kissalaumassa, joilla osalla on ollut esim. tarttuvaa silmätulehdusta…

Tietenkin kissa pärjää vuorokauden, miksei parikin yksinään (kunhan ruokaa ja vettä on saatavilla). Myös kissan voi ottaa joillekin matkoille mukaan, esim. mökille tai asuntovaunuilemaan. PIDÄ HYVÄ HUOLI, ETTEI KISSASI KARKAA! Jos luulet, että kissaa on vaikeaa pitää matkalla mukana, pyydä mieluummin vaikka kasvattajaa hoitamaan sitä!

Jos otat kissasi mukaan ulkomaille, täytyy sillä olla asianmukaiset rabiens-rokotukset, mikrosiru ja EU- ”passi”. Kysy lisää ohjeita!

ROTUKISSAYHDISTYKSET

Suomessa toimii tällä hetkellä 14 rotukissayhdistystä, kuten Suomen (SUROK), johon itse kuulun. Nämä kaikki yhdistykset kuuluvat Suomen Kissaliittoon (SRK), joka puolestaan on kansainvälisen Federation Internationale Felinene (FIFe) alainen. Jos liityt jonkun näistä yhdestätoista yhdistyksestä jäseneksi, saat vuodessa 6-numeroisen (yksi kaksoisnumero) KISSA-lehden, jossa on kaikenlaisia ajankohtaisia kissajuttuja. Rotukissayhdistyksen jäsenenä olet myös Kissaliiton ja FIFe:n jäsen. Jos aiot käyttää kissaasi siitokseen tai näyttelyissä, sinun tulee olla jonkin edellä mainitun yhdistyksen jäsen.

On olemassa myös pelkästään tiettyä rotua harrastavien yhdistyksiä, kuten PERSIALAISKISSAT r.y., joka on tarkoitettu kaikille persialais- ja exotickissoista kiinnostuneille. Persialaiskissat r.y:n jäsenet saavat mm. neljä kertaa vuodessa PERSIALAISKISSA-lehden, (johon voi itsekin lähettää omia juttuja) sekä erilaista neuvontaa esim. trimmauksessa. Sinun ei tarvitse olla Kissaliiton jäsen ollaksesi Persialaiskissat r.y:n jäsen. Myös pelkkä Persialaiskissat r.y:n jäsenyys ei riitä esim. kissanäyttelyyn osallistumiseen.

Norjalaisten metsäkissojen oma rotuyhdustys on Norjalainen metsäkissa ry.

LISÄTIETOJA

Lisätietoja erilaisista kissa-asioista saat kasvattajaltasi ja yhdistysten toimihenkilöiltä. Myös hyvistä kissakirjoista ja -lehdistä saa apua.

VAARALLISET PAIKAT! MUISTA VAROVAISUUS!

• avonaiset ikkunat; varmistettava tuuletus(kärpäs)verkolla, kissaa ei saa päästää huoneeseen, jossa on ikkuna auki ilman verkkoa
• avonaiset ovet; ulko-ovet täytyy aina sulkea huolellisesti tai pitää kissa tuuletuksen aikana suljetussa huoneessa
• hellanlevyt
• pyykin- ja astianpesukoneet; opettele tarkistamaan, että kissa on pesukoneen ulkopuolella ennen kuin käynnistät sen
• jääkaapit ja pakastimet; tarkista
• WC-pöntöt; opeteltava sulkemaan kansi jälkeensä ja vieraita varten olisi hyvä olla näkyvillä kehoitus sulkea kansi. Vessanpönttöön hukkunut pikkukissa ei taida olla kenellekään kovin mieluista ongittavaa
• parvekkeet; kissalle kielletty alue (kesällä tosin saattaa tulla hankaluuksia) tai varusta parveke kanaverkolla tai lasi”ikkunoilla”
• myrkylliset kasvit
• myrkylliset aineet
• langat ja neulat, lahjanarut
• muovipussit
• paperiniitit
• leipä- ja pakastepussin sulkijat
• oven väliin jääminen; huolellisuutta
• päälle astuminen / istuminen; huolellisuutta
• KARKAAMINEN; huolellisuutta kotona, mökillä ja matkoilla

Jos perheeseesi kuuluu pieniä lapsia, muista alusta alkaen opettaa miten kissaa kohdellaan. Kissan lepotuokioita pitää kunnioittaa, kissa ei ole leikkikalu, kissaa ei roikoteta hännästä eikä käsitellä liian kovakouraisesti. Opeta lapsia kissan hellimiseen ja näytä, miten kissoja nostetaan. Opeta nämä asiat myös talossa vieraileville lapsille. Eläimellä kuitenkin on myönteinen vaikutus lapsen kehitykseen.

ROKOTUKSET JA TERVEYDEN HOITO

Kissasi on rokoitettu PUREVAX RCP:llä, joka suojaa antaa suojaa kissaruttoa ja kissaflunssaviruksia vastaan. Rokotukset on annettu noin kahdeksan ja kahdentoista viikon iässä. Kissa tarvitsee ensimmäisen tehosteen vuoden kuluttua ja tästä eteen päin kolmen vuoden välein. Jatkorokotukset hoidat tietysti säännöllisesti, vaikka kyseessä onkin sisäkissa (riittää, että kuljetat esim. kengissäsi sisälle vaikka koirankakkaa….).

Raivotautirokotuksen voit antaa kissallesi, jos suunnittelet vieväsi kissan ulkomaille. Raivotautirokote uusitaan ensimmäisestä rokotuskerrasta vuoden kuluttua ja jatkossa joka kolmas vuosi. Ulkomaille mentäessä pitää varmistaa, kuinka vanha rokotus sallitaan.

Pentusi on saanut Axilur-matokuurin noin kahdeksan ja 12 viikon ikäisenä. Ennen vuoden ikää kissa on hyvä madottaa  kolmen neljän kuukauden välein. Tämän jälkeen kissa olisi hyvä madottaa 1-2 kertaa vuodessa. Itse olen käyttänyt kissoille yleensä Axilur- valmistetta, koska se ainoana valmisteena tehoaa myös sisäkissoissa esiintyvään, ripulia aiheuttavaan Giardiaan.

Yleisissä terveydenhoitoon liittyvistä asioista voit aina kääntyä puoleeni. Useimmiten todellisissa APUA-tilanteissa on parasta selvittää päivystävä eläinlääkäri ja tilata aika.

Voit vakuuttaa kissasi sairauksien ja onnettomuuksien varalle. Vakuutuksia on erilaisia. Ne eivät kata esim. rokotuksia, kastraatiota tai hammaskiven poistoa. Luunmurtumat, röntgenkuvat, leikkaukset sen sijaan useimmiten kyllä. Suosittelen, vaikka toivon ettette koskaan tällaisiin tilanteisiin joudukaan.

Älä lopeta kissaa, jos ei ole pakko. Liian monen kissan elämä on jäänyt liian lyhyeksi mm. omistajan allergian vuoksi. Jos perheeseesi puhkeaa allergia, voit ottaa yhteyttä minuun ja etsimme kissallesi vaikka yhdessä uuden kodin. Tietenkin, jos kissalle tulee vakava sairaus, ei kannata pitkittää sen kärsimyksiä.

KISSAN PAIKKA ON SISÄLLÄ. JOS KUITENKIN HALUAT ULKOILUTTAA KISSAASI OVAT VALJAAT TAI AITAUS PARHAAT JA AINOAT VAIHTOEHDOT!

ONNEA YHTEISELLE YSTÄVYYDELLE, YHTEYDEN PITOA TOIVOEN!!!

Nipsu-Nappulan kissala
Niina Kokki, Siuntio
040-525 3869

PS. Ilmoitathan, jos yhteystietosi vaihtuvat.